torstai 13. helmikuuta 2014

Enteilevä wc-kyltti

Onpas ollut kiireistä tällä kerhotädillä, kun en ole tännekään jaksanut uusia postauksia kirjoitella. Jatkossa yritän muuten olla ajattlelevaisempi suunnitelmieni kanssa... Illalla mietin, että mikähän älynväläys se olikaan laittaa samalle päivälle kahdelle eri ryhmälle ohjelmaksi mäenlaskua! Vaikka en itse sitä mäkeä laskenut kuin ihan vain kokeeksi, niin tuli silti kiivettyä mäkeä ylös ja väsyttäähän se.

Tuo vessakyltti on valmistunut jo jonkin aikaa sitten, ja on ollut tuossa männyn värisessä (en tykkää!) ovessa tarralla kiinni. Itsestään se siitä päätti pompata pois, joten eikös se ole merkki siitä, että nuo ovet täytyisi maalata? Onhan?! Ihan vertailun vuoksi laitoin sen välillä sähkökaapin kylkeen,, valkoista taustaa vasten.

Mäntytausta

Valkoinen tausta
Kyltissä on siis vanhassa valokuvakehyksessä tapettia (Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy), ja lankarullassa wc paperia. "Telineenä" toimii juuttinaru. Oih, kyllä se valkoinen muuttaisi ilmettä niin kivasti... :)

Tänään kokeiltiin kerholaisten kanssa vihkosidontaa, kuvia yritin ottaa omasta mallistani, mutta se näyttää kuvassa vain taitetulta paperilta :D Ehkä paremman kuvan saa sitten, kun vihkoja on monta. Yksinkertaista ja kivaakin tuntui olevan, myös pojilla. Kansien koristelu onkin se, mikä muuttaa vihkoa (ja kirjaa) paljon. Osa käytti myös eri väristä kopiopaperia sivuihin, sekaisin muiden värien kanssa, tai pelkästään. Kukin kerholainen teki 2-3 vihkoa, ja sitten täytyi päästä jo sivuja täyttämään. Ihana seurata innokkaita lapsia tekemässä. Niin, nämäkin pojat olivat alussa sitä mieltä, että TYLSÄÄÄÄÄÄ! Ehkä tuo ennakkoasenne johtuu usein pelosta, ettei osaa. Onneksi tuli pieniä mokiakin, sillä sain toteuttaa omaa mottoani: "Jos jokin ei onnistu, niin tehdään siitä jotain muuta" Ja niitä korjattuja mokia muut sitten matkivat tahallaan :)