lauantai 16. marraskuuta 2013

Hieman Helismejä :)

Epävarmuutta, uteliaisuutta.
Kysymyksiä toisensa perään.
Toisaalta,
kaareutuvissa kysymysmerkeissä
on hyvä roikkua.
---
Joskus se ikävä, jonka tulemista pelkää, onkin jo siinä.
---
Kiukkupäivinä,
kun minusta tulee se seinään juoksija,
toivoisin voivani murehtia
samalla tuleviakin juttuja etukäteen.
---
Niin se sisin myrskyää ja myllertää joskus sekin,
mutta parempi niin, tuntee eläneensä.
---
Kaikkea ei tarvitsekaan ymmärtää, sillä jos ymmärtää liikaa, voi lipsahtaa kvantttihommien höpöttelyksi, ja tulee valkotakkiset viemään pois.
---
Jos sinusta tuntuu, että onnesi on hukassa, jatka tuurilla, kunnes se löytyy taas.
---
Aina ei voi itseään suojata,
täytyy uskaltaa, vaikka välillä sattuisikin.
Joskus se on sen arvoista,
niin kuin sinäkin.
---
Silmien pilke, mikä hoitokeino!
---
Ei toista osaa aina
pienistä merkeistä lukea.
Tulkitsemisen halu
ja yritys
pitää suhteen
raiteillaan.
Parisuhderallia.
---

2 kommenttia:

  1. Aivan ihania tulkintoja. Sinun pitää saada julkaista runokirja. Joko laitetaan keräys vetämään. :) Minäkin kirjoittelin joskus nuorempana, nyt on jäänyt kirjoittelu, mutta
    lukisin kyllä, jos vain näin hienoja eteen sattuisi, ja nyt sattui. Niin, ja silloin jouluna. :)
    Herkkä oli se vihreä sydän- ompelutyyny. Jäisi minulta tekemättä.Onneksi on taitavia niin kuin sinä Heli!

    VastaaPoista
  2. :) Onhan se ollut mielessä, mutta omakustannekin tosiaan maksaa... Kiitos :) Sormet kippurassa sai sitä pientä sydäntä neuloa :) Niin, ja kommentit ei heti näy, kun ne tulee nykyisin ensin mulle tarkistettavaksi ennen julkaisua, koska muutin asetukset niin, että kuka tahansa voi blogia kommentoida.

    VastaaPoista