Postimyyntivaimo

Tarkemmat anteeksipyynnöt ja vuodatukset lopussa, ensin julkaisen jo vanhan tekeleeni...

Eli tässä on tontturouva, jonka nimeä en muista. Hänet tilattiin postin kautta toimitettuna puolisoksi aiemmin tekemälleni Täpinä-tontulle. Niin innokkaana odotti miehensä luokse pääsyä, ettei meinannut pystyssä pysyä!

En näitä persjalkaisia ja huovutettuja tonttuja enää ollut tehnyt, enkä tämän jälkeen ole tehnyt, koska tuo huovutusneulalla tikuttelu ei oikein onnistu enää. Mutta sain tehtyä!

Joulun aikaan näin kuvan, missä pariskunta poseeraa jouluisissa tunnelmissa uudessa kodissaan Karstulassa. Hyvin ovat viihtyneet. Onneksi rouva kelpasi Täpinälle.

On niin huono omatunto, kun en ole tähän blogiin jaksanut laittaa yhtään energiaa tai aikaa. Nyt kone on vähän paremmassa kunnossa, minä en, mutta jospa saisin noita tässä välissä valmiiksi saatujen töiden kuvia välillä julkaistua. Syvät anteeksipyynnöt siis. Mukava on ollut kuitenkin huomata, että blogia käydään välillä kurkkaamassa.

Terveys siis reistaa edelleen, eikä vieläkään tiedetä miksi. Eipä tunnu kovin kiire lääkäreilläkään olevan. Kiireelliset lähetteet muuttuu matkalla hyvin hitaiksi jne. Mutta sinnittelen.

Unohtuneita tuotoksia

Tällaisia löytyi puhelimen galleriasta. Osan olen olevinaan jo tänne laittanutkin. Onneksi tuli puheeksi, hetken väitin, että kyllä siellä blogissa kuva on!!! Noh, parempi myöhään...

Ensin näitä tonttuja. Näistä taisi aiemmin toki keskeneräisenä kuvia olla...

Vanhoja tonttuja viiksekk.. parrakkaita!

Täpinätonttu

Joulukukka ja hyvä piilo :D

Sitten virkkauksia, värkkäyksiä ja neulottua.  Nämä kaikki on tuloksia siitä, kun täytyy välillä kokeilla mihin pystyy. Käytännöllisempää lääkäreillekin selittää kuinka paljon kädet kestää... Osassa kesti kauan. Nuokin sukat oli oikea ikuisuusprojekti.

Ystävän villatakin uudet taskut

Jämälankasukat

Kirjat ja taulu vanhoista kalenterikuvista

Heijastinkorennot

Tällaisia sitä on tullut myös tehtyä :D Yritän saada piakkoin laitettua kuvat uusimmasta nukesta, Bertasta. Bertta on jo matkannut Helsinkiin kohti uusia seikkailuja.

Muutama keskeneräinen

Syksyn toinen kurssi oli viikonloppuna. Perjantai-iltana tehtiin naamoja kymmenen (plus minä) naisen voimin, ja lauantaina jatkettiin. Ennakkoaavistukseni kurssista eivät olleet kovin hyvät. Vaikka yritin taas ennen kurssia olla tekemättä paljoa, niin kivut ja pakotukset olivat välillä melkein sietokyvyn rajoilla, eikä olisi tehnyt mieli lähteä mihinkään. Toisin kävi, onneksi :) Eli nyt täällä ollaan mieli virkeämpänä, nauruterapiaakin saaneena, mutta kroppa kipeämpänä :D Mutta pääasia, että oli hauskaa ja tuli uusia hahmojen tekijöitä. Toivon, että ainakin osa jatkaa tekemistä :) Olin taas niin ylpeä nähdessäni rivillisen uusia hahmoja. Huippuilmeitä, upeita poskipäitä ja virnistyksiä :)

Yleensä en keskeneräisiä hahmoja edes kuvaa, nyt teen poikkeuksen. Nämä kaksi tyyppiä ovat pikku hiljaa valmistuneet kurssien aikana, on vähän erilainen tahti kuin aiemmin, silloin tein melkein kerralla valmiiksi, kun en malttanut lopettaa :D ...ja pystyin jatkamaan.

Perustonttu

Tältä tontulta puuttuu oikeastaan vain kädet, ja hattu on vähän kesken. Hatun hän sai päähänsä vasta viime lauantaina, kun näytin kurssilaisille kuinka minä teen tuon hiippalakin. Ehkä tämä tästä pian valmistuu, ja pääsee vaikka Onnen Kauppaan esille :)

Jahas, ei näköjään lisättävää. Menin kohtaan "Lisää kuvateksti", enkä keksinyt mitään. Tästä hahmosta ei tule tonttua, mutta lopputuloksen näette sitten myöhemmin. Tämän hepun vaatteisiin ei löydy kotoa materiaalia, joten nyt joudun käymään kaupassa. Yleensä en sukkaa ja huovutusvillaa lukuun ottamatta käytä mitään uutta. Tosin saattaahan materiaalit löytyä kirppikseltäkin :) Eli palaamme asiaan...

Otsikko on hieman harhaanjohtava... Tai se, mitä on otsikon alla. Löytyy niitä keskeneräisiä töitä muitakin, paljon :)

Viimeiset tontut uunista ulos

Onpas hyvä tunne, kun työ miellyttää tilaajaa :) Näitä tehdessä olin jo ihan aloitusvaiheessa sitä mieltä, että ei tule mitään, tyhmät naamat tulee! Vanu oli ihan kummallista ja outoa, eikä meinannut millään "toimia" hyvin. Eikä ilmeetkään olleet sellaiset kuin olisin halunnut. Johtui siitä vanusta sekin, etten saanut kiristeltyä ja venyteltyä tarpeeksi.

Onnellinen tonttupariskunta.

Ihan hyvät näistä sitten lopulta tuli. Näin on toki käynyt aikaisemminkin  joidenkin naamojen kanssa, esimerkiksi sen yhden, mikä muistutti ensin meidän Presidenttiämme...

Tämä tonttupariskunta pitelee yhdessä koria, johon voi laittaa jotain. Tonttumiehen käsi on hellän suojelevasti rouvansa olkapäällä.

Niin on ahkerasti tonttuja tehty, että alkaa villat olla lopussa. Seuraavaksi täytyykin tilata keväisempiä ja kesäisempiä värejä :) Kuusi on kotona jo keittiön nurkassa, eilen vain kahdesti luulin, että seuraavana päivänä olisi jo jouluaatto. Niin on ollut kiirettä ja täpinää, ettei ajatuskaan enää kulje normaalisti :) Huomenna maanantaina on vielä auton katsastus, ja hetken olen tuotteitakin vielä myymässä. Sitten rauhoitun joulun viettoon. Tiedän vaan, etten voi olla jotain tekemättä, eli en lupaa vain olla :)

Tässä joulukuun aikana kuulemieni asioiden perusteella on ilahduttavaa, miten moni aikuinenkin on oikeita tonttuja nähnyt. Olen nimittäin monta kertaa kuullut, kuinka tekemäni tontut "ovat niin aidon näköisiä" :) Se näkee, joka uskoo ;) HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!

Kaipaan aurinkoa!

Minä myös, ja niin tekee tämä tonttukin. Hieman ruskettuneesta naamastakin huomaa, että tämä reissutonttu tykkää juuri aurinkoisista kohteista. Turkoosin lyhythihaisen lomapaitansa hän vetää jopa jouluna tonttupaitansa päälle, niin rakas se hänelle on. Eikä reissulla tuikitärkeistä aurinkolaseista luovuta edes täällä kotisuomessa.

Eihän tonttu lomakohteessa ole tosiaankaan turha ajatus, eikä tontun kohteessa oleminen pelkkää lomailua ole. Tontun tärkeä tehtävähän on tarkkailla meidän ihmisten käyttäytymistä, ja lomakohteessa, jos missä saattaa joitakin ihmisiä joskus kiukuttaa.

Niin, ja mitäs tekevät nämä kaikki tontut muun ajan vuodesta? No toimivat tietenkin kotitonttuina huolehtimassa kodin erilaisista asioista. Eli kyllä jokaisessa kodissa täytyisi tonttu olla.

Muuttuneita ajatuksia

Tosiaan sopiva tuo Toisia Ajatuksia-nimi... Ei nimittäin taaskaan tullut ihan perinteistä joulutonttua tehtyä. Olenhan minä toki vähän niitä perinteisemmän oloisiakin tehnyt, kuten eilenkin tuon toisen kuvissa olevan hihittelevän tonttutytön.

Arvokkaasti joulua odotellen...

Ja kiharat kunnossa.

Vallan merkkinä valtikka :)

Tästä "tontusta" piti tulla ensin lumikuningatar, eikä sille pitänyt tulla lainkaan tonttulakkia. Näin ne ajatukset vaan joskus muuttuu toisiksi kesken tekemisen, ja tällainen tästä sitten tuli. Vanha prinsessa, tai kuningatar, jota myös vähän tontuttaa :)

Päässään hänellä on asiaan kuuluvasti kruunu, kaulassa helmet ja kädessä helmivartinen valtikka. Valtikka on rakennettu kruunusettiin kuuluneen korviksen päästä, rautalangasta ja helmistä. Kruunusta irroittelin vähän osia, että saan sen kiinnitettyä tonttulakin päälle.

Mikähän tonttua hihityttää?

Tsih

Ehkäpä hihittelee tuolle kruunupäälle?

Tämä tonttuneiti on siis hieman perinteisempi, taakse pitsinauhalla solmittuine sydänessuineen. Mekko on hieman nykyaikaisempi, limenvihreä, mutta silti aika jouluisen oloinen. Hiukan taitaa tuo joulun lähestyminen tätäkin tonttua jännittää, ja se purkautuu välillä tuskin kuuluvana hihityksenä.

Hartiat jumissa ja kädet väsyksissä olen aamusta iltaan tehnyt tonttuja ja muita tuotteita. Toisaalta tuntuu, etten oikein osaa illalla telkkariakaan katsoa ilman että pitäisi olla neulomassa sydäntä tai tekemässä jotain muuta. Ja koko ajan ajatukset harhailee hinnoissa, villan väreissä, oksissa, myyntipaikan laittamisessa jne. Eihän tuohon viikonloppuun enää pitkä aika olekaan, toivotaan parasta viikonlopun suhteen :)

Täpinätonttu

Tästä tyypistä piti tulla sellainen hieman hihittelevä tapaus, mutta näyttää ehkä enemmän siltä kuin odottaisi aattoa jo aivan innoissaan. Hieman ehkä hihittelee, ja on ylijännittynyt odotuksesta. Eikä ihme, hän tietää mitä saadaan lahjaksi :)

Enkeliä tontuttaa

Eilen oli kai yrittäjän vapaapäivä, sillä päivä meni kotia siivotessa. Vasta illalla tartuin taas neulaan ja tein loppuun tämän hieman erilaisen hahmon.

Myssyä päähän :)

Tämä enkeli on päättänyt sovittaa päähänsä tonttulakkia, sädekehänsä hän on ottanut siksi aikaa käteensä. Hieman hän on irrotellut myös sukkahousuvalinnassaan, ei niin yleinen väri enkeleillä tuo turkoosi? :)

Hiukset kiharrettuna valmiina juhlaan hänkin.

Sivulta...

...ja toiselta.

Hyvin tyytyväiseltä tämä enkeli näyttää lakin sovitteluun. Saahan hän toki sitä näin joulun aikaan käyttääkin :)

Mukana jälleen apulaisia...

 Mukana oli taas näitä pieniä apulaisia, Rapala karstaili tassuillaan villaa, kuvassa ei näy, mutta tuota punaista villaa oli kuonon päälläkin. Möyhimisen jälkeen tuossa oli hyvä ottaa pienet nokoset.

Tonttutehtailua

Minä jo mietin, että milloin se tulee, luovuuden loppuminen ja totaalinen kyllästys tonttujen tekemiseen. Eipä ole onneksi vielä tullut, vaikka tonttuja on tullut tosiaan tehtyä. Onneksi on muitakin suunnitelmia, tai siis pitää muutakin tehdä, kuin niitä tonttuja.

Tässähän näitä alkaa olla...

Etualalla ryhmäkuvassa näkyy hieman nuorempi tyttötonttu, joka pitää sylissään neulottua sydäntä. Sydämen saa pois, ja tilalle voi laittaa jotain muuta. Sen jälkeen on tomera lettipää paistinpannunsa kanssa. Ensimmäinen  koritonttu on hieman ujon oloinen vanhempi tonttuherra, vieressään tähystäjätontun velipoika oman korinsa kanssa. Loput onkin jo esitelty aiemmin.

"Uijuijui, oho, mitä se tekee tuon kameran kanssa..."

"Oi, kuvataan, nytkö? Näinkö?" Hieman jännittynyt hymy :)

Ja sitten jo vähän rennommin...

Nuo kaksi tonttua ovat tosiaan kuin veljekset, niin on samaa näköä nenissä ja ilmeissä :D

Kaksi päätä odottaa vartaloitaan, ja kolme naamaa on nyt kuivumassa. Ja loppuu villasukat (siis sellaiset, jotka joutavat tuohon käyttöön...), loppuu sukat ja sukkahousut, ja loppui lankakin! Eikä nuo villatkaan enää pitkään kestä. Hitsi vieköön! No mutta parempi niin kuin että jäisivät käyttämättä :) Sitten täytyy vaan siirtyä ompelu- ja neulomishommiin. Enää kaksi viikkoa aikaa...

Niin ja se työhuone. Sitähän ei vieläkään ole, mutta tilanne on ratkaistu väliaikaisesti. Oli nimittäin tehtävä: viedä pöytä pois terassilta, ja tavoite: saada työpöytä. Eli terassilta siirtyi tuo vanha pirtinpöytä salin lattialle, ja tsädää, siinähän se nyt on, työhuone :D