Kirjoja ja rannekkeita

Stalkkeri

Oli tunne, että joku tuijottaa, mutta ensisilmäyksellä ketään ei näkynyt missään... Sitten katseeni hakeutui kahvinkeittimen suuntaan, ja siellä takanahan istui Kippari vakoilemassa :) Hetken tuijoteltuaan asettui tuonne keittimen taakse makailemaan lamppujen ja kahvinkeittimen lämpöön.

Onnen kaupassa on nyt myös muistikirjoja. Osaan olen käyttänyt vanhan kalenterin kuvia, onneksi on tullut säilytettyä ne :) Pieniin kirjoihin saa kivasti käytettyä paperin jämiä. Sivujen taitteluvaiheen voisin mielelläni jättää jollekin toiselle tehtäväksi, paperin käsittely kuivattaa käsiä tavattoman paljon! Kansissa on lisäksi pitsiä ja nauhaa. Nämä kirjat olen sitonut helmilangalla, samasta langasta olen osaan letittänyt solmimisnauhat. Kaikki nämä kirjat on ommeltu koptisidoksella, ihana tekniikka, tosin minä jätän ne kääminnät päistä pois. Kirjasta tulee tuolla sidonnalla kivasti aukeava, siihen on helppo kirjoittaa.

Isompia muistikirjoja

Pienempiä muistikirjoja

Onnen kaupasta löytyy nyt myös näitä pitsirannekkeita eri värisinä. Osaan olen neulonut palmikkokuvion, ja ne joissa sitä ei ole, on koristeltu nauhalla. Suhteellisen ohuita ja keveitä, mutta yllättävän lämmittäviä. Tuollaisia ei oikeastaan edes tiedä tarvitsevansa, kunnes kokeilee :D Ainakin omat ranteeni ovat joskus niin kovilla, että rannekkeilla hautominen tuntuu hyvältä.

Pitsirannekkeita

Päiviä häiden valmisteluun ja suunnitteluun tuli sitten lisää kolmen viikon verran. Tuonne samoille nurkille kun olisi tullut samana iltana soittelemaan isot bändit, niin eipä olisi ollut meidän vieraille majapaikkoja vapaana. Seuraava mahdollinen viikonloppu on kolme viikkoa siitä eteenpäin, eli silloin siis juhlitaan. Kirkkoonkin sain ajan sovittua. Kenkäkriisi vain jatkuu, yhdet kivat ja hyvän tuntuiset mulla on, mutta niistä täällä kotona saatu palaute vähän arveluttaa :D Haaveissa olisi löytää nyt vain hyvän malliset ja tuntuiset yksiväriset kengät, joita varten mielessä on tuunaussuunnitelma :)

Sukkahousunaamoja pääsen pian opettamaan lisää, Joensuun kansalaisopisto järjestää maaliskuussa toivekurssin https://webkuha.jns.fi/kurssi.php?kk=150524. Ihanaa että jo kurssilla olleetkin haluavat tulla uudestaan :) Teema on tällä kerralla vähän keväisempi, noitia ja enkeleitä (kurssilaiden toive tuokin) :)

Tonttuilua

Onhan tämä tänne kirjoittelu ollut aina mielessä, mutta ylimääräistä aikaa ei ole taas paljon ollut :( Viikot menee töissä, ja viikonloput ihmisiä opettaessa. Kivaahan sekin välillä on, mutta onhan (olisi) se vapaa-aikakin kivaa, ja tervetullutta. Niin, sairaslomallahan tässä pitäisi olla, kävin torstaina lääkärin kanssa pienen väittelyn asiasta. Ihan korotti ääntään, kun sanoi kolmannen kerran kirjoittavansa SAIRASLOMAA...

Tänään oli yhden nukkekurssin toinen osa, hienoja tuloksia taas syntyi. Jälleen täytyy vain huokaista, että ovatpa ihmiset kriittisiä töittensä suhteen. Ensimmäistä kertaa tekevät, ja täydellistä pitäisi tulla...

Kotona en ole kerinnyt tonttuja tms. tekemään, mutta muutaman kurssin aikana olen saanut nämä kaksi valmiiksi. Toisaalta, enpä paljoa olisi voinut tehdäkään, kun villat on lopussa. Nyt tilasin vähän lisää, mutta eivätpä ehtineet tähän kurssiin. Pikkuisen taitaa olla tähän aikaan ruuhkaa kehräämöillä.

Niin se joulukin vaan lähestyy, ja ne häät! Jotain ollaan saatu sentään tehtyäkin, eli kirkko ja juhlapaikka on varattu, ja puku valittu. Hmm...aika paljon taitaa olla vielä tehtävää :D

Kokemuksia ja kuulumisia

No niin, viikonloppu on ohi :) Kokemusta tuli, ja jonkun verran rahaakin, vaikka näin ennen joulua olisi saanut tulla enemmänkin :) Joulumarkkinoilla oli kuulemma ennätysmäärä myyjiä, ja yleisöäkin oli runsaasti. Huomasin muutaman asian, mitkä minua hieman ärsyttivät. Yksi niistä oli aikuiset, jotka repivät ja raastoivat tuotteita, naputtelivat tonttujen naamoja ym. Ja osa näin tekevistä aikuisista kielsi lapsiaan koskemasta edes neulottuun sydämeen! "Ettei mene rikki". Huoh.

Tonttujen naamamateriaali ja tekotapa sai vaikka minkälaisia arvauksia, "jostain tilatut valmisnaamat" ja "jotenkin kuumennettu sukkahousu" olivat ehkä parhaita :D Myös kysymys siitä, että tuleeko väri naamaan siitä, kun sitä sukkahousua kiristää, oli hieman hämmentävä, enkä ensin meinannut saada sanaa suustani vastatakseni :) Muita vaihtoehtoja olivat savi, muovi, joku massa ja kovetusaineena liiman sijaan joku erikoisaine. Kuuntelin myös hiljaa, kuinka eräs nainen selosti yksityiskohtaisesti kuinka sydämeni on neulottu... väärin meni.

Marraskuun lopussa pitämäni nukkekurssin nuket ovat olleet paikkakuntamme kirjastossa esillä, ja huomenna minulla ja yhdellä kurssilaisella on siellä lehtihaastattelu. Minulta kysyttiin aiemmin tänään, että mitä aion kertoa toimittajalle? No enhän minä tiedä, iik! Vastaan siihen mitä kysytään :) Sen aion ainakin kertoa, että nuket ovat todella onnistuneita! Hyllyn päällä istuu Tallitonttu, puuromummo, käsityömamma, Elli, Eveliina, Puolukkamummo, heviä diggaava tonttu ja nousevaa kuuta odottava mummo. Ihania nimiä, ja tosiaan ihania tonttuja ja mummoja. Olen niin ylpeä :)

Kurssin nuket Rääkkylän kirjastossa.

Tämän päivän ihana piristys oli entisestä työpaikasta saatu joulukortti :) Ihan hymyilytti tippa linssissä. Tänään tajusin myös, että nyt on tämä viikko, eikä viime viikko! Eli jouluun onkin enää viikko aikaa! Ja kaikki tekemättä. No mutta, joulu tulee, olin valmis tai en :)

Niin, ja nimi on nyt sitten virallisesti Second Thoughts-Toisia Ajatuksia. Pitkä on, mutta kun halusin välttämättä pitää kiinni tuosta Toisia Ajatuksia osasta. Siksi en pelkästään sitä saanut laittaa, koska se voidaan kuulemma sekoittaa olemassa olevaan Toinen Ajatus-yritykseen, joka on suunnittelufirma! Graafista suunnittelua siis. Olemme nimistä päättävien mielestä samaa tai samankaltaista alaa, hmm... Hieman aliarviovat kuluttajan kykyä erottaa nämä alat, sekä yksikön ja monikon...

Tonttuja

Kotitonttuja, joulutonttuja, tai tonttuja muuten vaan. Kaikenlaisiahan tänne mahtuu :) Niin se vaan joulukin lähestyy, vaikkei vielä edes syksykään ole, sateista huolimatta. Sen huomaa ainakin siitä, että minulta on nuo jouluisemmat tontut loppuneet jo kokonaan, "tavallisia" kotitonttujakin on jäljellä vain kolme. Lisää pääsen siis tekemään.

Tonttujen tekeminen on hauskaa, kun ei itsekään tiedä, minkä näköinen naamasta tulee. Ilmeitä sukkahousunaamatontulle saa vetämällä, kiristämällä ja muokkaamalla sisällä olevaa vanua. Eikä naaman teko loppujen lopuksi vaikeaa ole, virheitä kun ei oikeastaan voi tehdä, tai ne on helposti korjattavissa, jos niitä edes tarvitsee korjata. Kirjallisuutta, missä olisi ohjeita, ei kovin paljon ole, muutamaan olen törmännyt. Yksi opus on minulle sukkahousunaaman teon opettaneen Vuokko Tammen kirja, Peikko ja pellavaenkeli. Kirjasta ohjeita saattaa olla hankala "lukea" kuvista huolimatta, paras tapa oppia on opetella kädestä pitäen, seuraamalla. Kursseja löytyy jonkin verran ympäri suomea, minäkin olen niitä joskus pitänyt, ja aion pitää jatkossakin.

Tonttuni täytän kangas- ja sukkasilpulla, nutun huovutan, tai teen vanhasta villasukan varresta, säärystimestä tai villapaidan hihasta. Naamaan käytän uutta materiaalia, yleensä nilkkasukkia, uusi on kuitenkin sileämpi kuin käytetty.

Kesällä olin myymässä tuotteitani, myös tonttujani, Taitokorttelissa olevassa Surakan pihassa www.surakanpiha.fi missä oli kesätorstaisin pihakirppis klo 15-20. Sään mukaan ihmisiä pyöri myyntipöytien ympärillä paljon, tai ei juuri ollenkaan. Ihmisten reaktioita tonttujen edessä oli hauska seurata, niille juteltiin ja leperreltiin estottomasti. Eräs tontun joskus aiemmin ostanut kertoi juttelevansa sille heti aamuisin kahvipöydässä. Sitä vartenhan ne kotitontut osaksi ovatkin olemassa, kuuntelemassa salaisuudet, joita ei välttämättä voi muille kertoa.

Kotitonttu, uskollinen kodin vahti ja hyvän marjasadon tuoja.

Kotitonttu, kahvin maun varmistaja, kuuntelija ja kotihengetär.

Kotitonttujoukkue lähdössä matkaan :)