KÄÄK, kylmälaukku!

Tämän olen aikonut tehdä jo kauan, ei vain ole ollut aikaa, ja silloin kun sitä aikaa olisi ollut, niin meillä kotona ei ollut sarjakuvia mitä voi käyttää. Nyt sain rikkinäisen Aku Ankan taskukirjan, jota voi huoletta leikellä :) Niin tuota, kylmälaukkuhan ei varsinaisesti edes minun ole, mutta enköhän saa anteeksi siihen kajoamisen.

Kuvat liimasin vesi-liimaseoksella (vähän yli puolet liimaa). Tietenkin liimasin myös housuni. Olisi sitä ihan oikeaa decoupage-lakkaakin ollut, mutta tässä, ja monessa muussakin työssä liima-vesiseos ajaa saman asian. Päälle tulee vielä lakka, niin kestää kosteuttakin. Kannen reunat voisi olla kivan näköiset, jos niihin laittaisin sinistä sähköteippiä, kun tuo kahvakin on sininen. En vain tiedä. miten se sähköteippi kestää tuossa?

Laukussa olevia kolhuja en tasoitellut ennen päällystämistä, laitoin vaan niihin kohtiin enemmän kerroksia. Muualla laukun pinnassa on vain yksi kerros paperia, hieman kuvat on reunoista päällekkäin.

Ennen

Ennen

Jälkeen

No voi että taas tätä ihanaa tekniikkaa! Yhden "valmiina"-kuvan sain siirrettyä, ja siihen tyssäsi yhteydet. Ei edes muka löydä toista laitetta. Voihan...! Noh, jos saan homman toimimaan myöhemmin, niin lisään kuvia sitten.

Löytö

Pitäisi ehkä muuttaa tämän blogin kuvausta, alkaa olla jo jonkin verran tätä omaa elämääkin täällä mukana, niin kai tämä on vähän myös sellainen laifstail-blogi :)

Aikaa on vielä 10kk, ja ensimmäinen hankinta tehty. "Jotain vanhaa". Luulin etsintään menevän kauan, mutta löytyikin ihan nopeasti netin kautta, nimittäin vanha hopeinen medaljonki, minne saan kaksi kuvaa sisälle. Pääsevät jo poissa olevatkin ihmiset mukaan juhliimme :) Sitäpaitsi tuollainen koru on enemmän minun tyyliseni kuin esimerkiksi helmet. Nyt kun näin hehkutan löytöäni, niin sitten ei tietenkään puvun kanssa käy ollenkaan... :D

Jotain vanhaa...

Medaljonki löytyi FleaRoomista, missä on myynnissä second hand- ja vintagekoruja. Nyt en voinut muuta ostella, mutta katselin toki! Iik! Koruja pääset katsomaan täältä. Minä olen ihan innoissani tästä nettikaupasta! Nopean toimituksen lisäksi tuntui kuin minua olisi palveltu henkilökohtaisesti miltei kasvokkain, oli kiva saada tuollaista postia.

Eilen löysin pienen osan vanhaa innostusta, ja aloitin villasukkien neulomisen. Vielä osaan :) Mielessä pyörii jo vanhojen pussilakanoiden repiminen kuteeksi, ja sitten virkkaamaan mattoa! On se syksy ja talvi senkin takia ihanaa aikaa, että silloin tulee tehtyä enemmän kaikkea, ainakin minä teen. Kesällä olisi ihana tehdä ulkona, mutta kun on itikoita ja paarmoja, en tykkää! Joo, joo, linnuilla on sitä syötävää, mutta jäisihän niille ne kaikki sellaiset ötökät, mitkä ei inise eikä pure. Niitä itikoita ja paarmoja ei yksinkertaisesti vaan tarvita. Niin, eihän siitä syksystä vielä oikein tietoakaan ole, mitä nyt koulut alkaa, ja kerhotkin pian.

Haukkukutsu kuului, että nyt iltalenkille! Päivällä on turha yrittääkään, kaveri haluaisi vaan makailla varjossa. Ja illalla vielä villasukan tekoon.

Rakkausgalleria

Sitähän tämä on muutenkin, yhtä rakkautta, eihän tästä muuten mitään tulisi :) Kaiken lisäksi minä, jonka ei ikinä pitänyt mennä naimisiin, olen hurahtanut hääpukuihin. Ongelmaksi meinasi muodostua se, että tiesin liian hyvin mitä haluan. Hääthän on vasta ensi kesänä, mutta kai se puku on piakkoin ostettava, kun sellaisen löysin :) Onpahan sitten aikaa hankkia kaikki muu, mihin puku vaikuttaa. Niin, ja meneehän sen puvun saamiseenkin kai hetki, tuskin siellä liikkeessä kovin montaa pukua valmiina on. Eli juu, pukua en tee itse, eikä se ole kierrätysmateriaalista... Jotain muuta tulee varmasti olemaan itse tehtyä ja kierrätettyä :)

Mutta on se hyvä, kun on aikaa, ei mene niin paljon kerralla rahaa, ja kun ei tämä aika meinaa riittää muutenkaan mihinkään :)

Kestoremontti

Sitähän tämä on, koko talo, mutta nyt vihdoin on saatu tuo vanha tupa valmiiksi. Sisustus nyt tulee varmasti elämään jo kesän myötä, mutta jotain kuitenkin on paikoillaan. Ainakin väliaikaisesti. Tuota tuvan lattiaahan on tehty jo yli vuosi, siitä tämä ihmetys, kun se vihdoin on siinä! Harmi kun minulla ei ole kuvaa lattiasta ennen, tai välivaiheessa, kun siinä oli vain kuoppa. Laitan myöhemmin, jos saan jostain.

Seinät oli aiemmin keltaiset, ihanaa :) Maali oli niin paksua ja tiukassa kiinni, ettei sitä saanut pois millään vahingoittamatta hirttä. Sen takia ne on maalattu. Kovasti ehdoteltiin ruskean sävyä lattiaan ja kattoon, minä olisin halunnut seinistä haalean turkoosit. Sellaiset ennenvanhaanturkoosit. Kun en siihen turkoosiin saanut kuin kummeksuvia katseita, niin nappasin toisen värin, ja se kelpasi. Eli seinät on vaalean vihreät. Todella vaaleat, vaaleammat kuin värimalli, tai sitten kaupan värit vaan toimi eri tavalla. Lattia on kerman värinen (Betolux), ja katto jätettiin kuluneen vakoiseksi.

Tupaan pääsee kulkemaan suoraan talon sisältä, tai ulkoa oman sisäänkäynnin kautta. Kätevää, jos ei halua läpikulkua, mita en hirveästi halua :) Räsymattoja on löydetty kirpputoreilta, muutamat itse ja muutamat saatu. Verhot leikkasin ja ompelin kirpputorilta löytyneistä verhoista. Neljässä ikkunassa on samanlaiset ja kahdessa taas toisenlaiset, kun ei yhdestä kaikkiin riittänyt.

Aiemmin uhosin, että kun kevät koittaa, niin yläkerran lattia saa maalia pintaansa. No eipä ole saanut. Autoremontti muutti suunnitelmiani. Eikä nuo huoneetkaan vielä ole paikkojaan vaihdelleet, vaikka piti, kunhan tupa on valmis...hmm. Kesäkuussahan sen piti tapahtua, ja ollaan jo heinäkuun puolella. Eipä tosin ollut puhetta vuodesta :D

Räsymatot <3

Vanha, ihana seinävaate

Kulku talon puolelle

Kupariesineet löysivät paikkansa

Tuvan alkuperäinen pöytä

Kello raksuttaa mennyttä aikaa...

Vanha uuni ei ole enää toiminnassa, muuri on vielä paikoillaan ylös asti, ja uunin päälle saa kivasti laskutilaa tarvittaessa. Kahdet juhlatkin tuvassa on jo vietetty, ensimmäisissä oli 26 ja toisissa 51 juhlijaa.

No hitsit, eilen juuri kerroin, etten ole tehnyt mitään :D Olenhan minä!

Kuulumisia

Ei, ei ole tapahtunut luovuuden, vaan ajan loppuminen. Ei ole oikein ollut aikaa tehdä yhtään mitään käsityöjuttuja. Niin, paitsi yhteen fleecepeittoon virkkasin limenvihreät reunat, ja toiseen on ruskeat tulossa. Pari synttärikorttia tuli myös tehtyä, ja eihän niistä kuvia ole, kuten ei lahjaksi tekemistäni T-paidoistakaan.

Oli siis kummipoikani 5-v synttärit, poika tykkää kovasti Turtles-hahmoista, ja toiveena oli T-paita. Eihän sen kokoisia Turtles paitoja löytynyt edes nettikaupoista, ja olin jo luovuttamassa, kunnes mieleeni juolahti printtipaperi, jota käytin alkukesän leirin T-paidoissa (siitä myöhemmin). Vaalealle kankaalle sopivaa Bilteman printtipaperia kotoa löytyi, hieman haasteellista oli löytää yksivärisiä T-paitoja, lopulta nekin löytyi. Ostin Turtles-lehden ja leikkasin siitä kuvia, asettelin kopiopaperille ja kopioin printtipaperille. Siitä sitten vaan silittämällä siirto paidalle.

Inhoan turhaa paperiroskaa, joten silitin yhden kuvan kangaskassiin, eli lahjakassi oli valmis :) Lahjan saaja oli erittäin tyytyväinen, varsinkin kun tajusi, että kenelläkään kaverilla ei ole samanlaisia paitoja. Mukaan laitoin printtipaperille kopioituja kuvia, jotka voi laittaa mihin haluaa :)

Kesän leirit on siis ohi, hauskaa on ollut, vaikka välillä hyvin, hyvin väsyttävää. Ensimmäisellä leirillä lapset siis piirsivät itse paitoihin tulevat kuvat, ja kopioin ne printtipaperille. Melkoinen silitysurakkahan niissä oli, kun kuvan yhtä kohtaa täytyy silittää vähintään minuutin ajan. Aina ei sekään riittänyt (vaikka ohjeessa niin kerrotaan). Prässi olisi helpottanut hommaa huomattavasti. Paidoista tuli aivan huikean hienoja!

Kelit alkaa näköjään vasta nyt olla kesäiset, olenkin elänyt koko ajan toukokuussa, kun ei ole kesältä tuntunut. Jospa se nyt alkaisi. Niin muuten, muutama päivä sitten meille muutti uusi asukas, Kippari <3

Leiriläisten tekemiä reseptikirjoja

Kippari

Kesää odotellessa

Voihan väsymys! Kipeä vai kevättä, en oikein tiedä. Kun ei kunnolla ole kipeä olokaan, mutta eipä minulla koskaan mitään kevätväsymystäkään ole ollut. Nyt vaan ei meinaa pysyä pystyssä millään. Eihän tätä ole jatkunut kuin vasta muutaman päivän, mutta se tuntuu olevan jo liikaa se :D

Lauantaina oli pihahommien vuoro, vielä sitä haravoitavaa jäi. Raparperit alkaa jo nostaa päätään penkissä, päästään betonihommiin! Sunnuntaina oli mulla lepopäivä (pyykkiä ja muuta sellaista lukuun ottamatta, mutta yritin lepäillä, kun en oikein muuta jaksanutkaan), toisilla pihatyöpäivä ja Copalla syntäripäivä. Iso koira jo, olevinaan :)

Copa 1v

Takkakin on saanut vähän tavaraa koristeeksi, alaosan luukut on vieläkin kunnolla kiinnittämättä. Nyt tuonne pitäisi saada MINUN mielestäni kaksi kivaa nojatuolia, missä olisi kiva ja mukava istua takkatulta katselemassa.

Tilpehöörien kera

Ja tuikkujen kanssa

Lähikuvaa

Takan sydän

Kesäkuussa se tapahtuu, niin minulle on luvattu. Nimittäin se huoneiden vaihtelu! Siinä samalla voisi ainakin osan yläkerran lattioista saada sitä uutta väriä. Siinä siis yksi syistä, miksi odotan kesää :)

Takka

Eipä kamalasti sanoja, kuvia vain. Väsyneet kädet, väsynyt pää, maalihuuruinen ja pölyinenkin vielä, ja toipumista korkealla keikkumisesta, mistä en tykkää yhtään. Mutta valmista, ainakin melkein. Hyvä olo siitä. Alaosan luukut ei ole vielä kiinni kunnolla, pakko ne oli kuitenkin laittaa kissojen takia. Palotarkastaja Rapalahan kävi eilen tarkistamassa tilanteen, kun en takan pintaa kuivatellessa välillä niitä aukkoja peittänyt...

Tällainenhan se oli

Tiilitasoite jo melkein kuivuneena

Lähikuvakulma :)

No niin

Paljonhan tuo tuosta vielä muuttuu, kun kaikki rojut palaavat takkaa koristamaan. Toivottavasti niitä vaan on vähemmän kuin viimeksi...

Nokitassu