maanantai 27. tammikuuta 2014

Niin se kuusikin lähti, melkein

Joulukuusi meiltä piti tosiaan laittaa pois jo ennen loppiaista, neulasten määrä oli niin valtava. Eikä ne valtavat neulasmäärät todellakaan olleet enää kuusessa, vaan lattialla ja eläinten turkeissa, ja sitä kautta kaikkialla! Kuusen alla oli niin mukava nukkua, sitä täytyi haistella, puskea ja vähän maistaakin. Ja joka kerta lasti neulasia alas.

En kuitenkaan vienyt koko kuusta ulos, vaan leikkasin oksat pois. Osan kokonaan ja osasta jätin pienen tyngän. Pihkaisempia kohtia olen vähän lakannut, ja aika hyvin ne ovat kuivuneetkin tässä sisällä, ettei enää niin tahmealta vaikuta. Nyt kuusen rangassa roikkuu neulottuja sydämiä, myöhemmin se saattaa olla meillä vaikka naulakkona, tai sitten lähtee ulos, eihän sitä voi vielä tietää :)

Latva
Keskikohta
Alaosa
Keittiössä oleva keinutuoli sai tyynyynsä uuden päällisen, mikä valmistui vähitellen, sellaisena odottelutyönä. Vanhaan taloon kun mielestäni kuuluu räsymatot, eikä meillä sellaisia keittiössä ole, niin tuo keinutuolin tyyny on nyt vähän räsymattomainen. Virkatuissa raidoissa on eri värisiä jämälankoja, alapuolen neuloin petrolinsinisestä langasta. Palat virkkasin yhteen kaksinkertaisella langalla; alapuolen petrolinsinisellä ja virkattujen raitojen liukuvärjätyllä sinisellä. Takana on solmimisnauhoilla pienet reiät. Raitojen värejä löytyy keittiöstä muualta; vanhan pöydän jalat ja penkki on tuollaiset mintunvihreät, keittiön jakkarassa on punaista ja vaaleansinistä, tuoleissa petrolinsinistä, vihreää pilkottaa maalin alta ja valkoistahan on seinissä.

Räsymattomeininkiä.


Tavallista, kirjavaa, paljettia, kaikkea!
Kalenteri alkaa täyttyä toiminnasta, mikä on toisaalta todella hyvä asia, mielessä vaan pyörii koko ajan tekemättömät asiat kotona. Eihän nuo minun tekemättömän asiat niin pakollisia ole, sellaista ovien ja lattian maalaamista, ja huonekalujuttuja... :)


6 kommenttia:

  1. Heh mikä joulukuusi! Oikeesti hauska!

    VastaaPoista
  2. :D Oikeastihan en tiedä, onko tuo kekseliäisyyttä, vai laiskuutta.

    VastaaPoista
  3. Minäkin täällä pitkästä aikaa kirjoittelen!
    Kekseliäs ehdottomasti ja hienoa kierrätystä sikäli kun ei kuusi heti hankeen joutunut.
    Ja miten raikas kiikun istuin.
    Innolla aina kurkkailen, mitä uutta olet keksinyt. :)
    Valoisia päiviä toivotellen!

    VastaaPoista
  4. :) Kovasti uusia juttuja päähän putkahtelee, mutta ei meinaa aika riittää tekemiseen :)

    VastaaPoista
  5. Hienon tyynyn on keinutuolisi saanut! Kuvauksesi perusteella sopii varmasti hienosti sisustukseen muutenkin. Vanhan talon "henkeä" pitää ehdottomasti vaalia, sitä mieltä olen minä! =) Ja tuosta kekseliäisyydestä ja laiskuudesta, niin ainakin itsestäni tuntuu, että luovuuden ja laiskuuden raja on joskus hyvinkin häilyvä! ;) Joskus jotain juttua nimittäin tarkoituksellisestikin vältellessä voi löytää jopa käytännöllisemmän tavan! Pätee ainakin käsillä tekemisessä! ;)

    VastaaPoista
  6. Kiitos, kummasti muuttaa ilmettä jo tuollainen pieni juttu :) Tällaista vanhaa taloa ei oikein voisikaan uudeksi laittaa, tai voisi, mutta ei se näyttäisi ja tuntuisi hyvältä :) Osa on uutta ja osa on vanhaa, siitä tykkään. (ja osan uusista jutuista haluaisin vielä uudistaa, niin ne sopis tänne paremmin...) Monesti olen harmitellut kun ei ole rahaa ostaa jotain, mutta sitten kun sen jonkun onkin tehnyt itse soveltaen, niin lopputulos onkin ollut parempi, tai ainakin sopivampi kuin joku ostettu, mitä on muillakin :)

    VastaaPoista